maanantai 16. heinäkuuta 2012

Quelle Kempele...

Sinne me sitten suunnattiin menettämään POROK neitsyys..

Matka alkoi pe-la välisenä yönä puolen yön maissa, käytiin nappaamassa kyytiin pari lainakissaa ja kohti Kempelettä. Pakko sanoa, että meno oli lähinnä huvittavaa, koska allekirjoittanut oli herännyt pe aamuna puoli seiska mennäkseen töihin, ei saanut nukuttua kunnon päikkäreitä ja sitten lähti ajamaan :)

Aamulla olimme jälleen ensimmmäisinä paikalla Kempele hallilla :D :D Elli tarkin kautta laittamaan kamoja pystyyn ja sitten pyörimään ympyrää. Onneksi muutama tajusi meikäläisen väsymyksen tason ja näin ollen en ollut velvoitettu assaroimaan lauantaina (en muuten assaroinut edes sunnuntaina), tosin olin hyvin onnellinen, koska mukana oli Kimmo aka Kivimies ekassa näyttelyssään <3.




Lauantaina siis Toivo Noskovan pöydällä, Kimmo Yanin pöydällä. Toivo oli vikaa kertaa junnuluokassa lauantaina, sunnuntaina sitten jo isojen poikien luokassa. Noskovalta tipahti Toivolle kiva arvostelu, ja vaikka hieman pähki TP valinnassa, niin päätös kuitenkin johti Toivon nominointiin paneelissa, jossa turpaan tuli 2-0 ruotsalaisten tosi hienolle simskulle.

Kimmosta Yan piti kovasti, erityisesti pikkumiehen kuviosta :). Olihan se aika pikkarainen ekassa näyttelyssään, mutta niin ne kehittyy pennut eri tahtiin. Paljon siis kehuja Kimmolle, TP valinnassa hävittiin Sultsinoiden syssi-tyttö-pennulle.

Lauantai siis meni periaatteessa hengatessa ekakertalaisen kanssa näyttelyhallin hälinässä, aika hauskaa, että Kimmo sai aikaa paljon ihasteluja ja kuina show mies tuo pieni poika on <3 Hän vaan posetti aina kun kamera sattui paikalle.

Näyttelyn jälkeen (joka oikeasti loppui niin pieneksi näyttelyksi tosi myöhään, klo 19) suuntasimme majoituspaikkaamme Moottorimajaan. Koska mestassa ei ollut ravintolaa, ajoimme Tuhman kanssa Kempeleen "keskustaa" evästämään pitsaa ja takaisin kämpille. Itse jaksoin Conanin halpamatkalaisten kanssa jutustella hetken pihamaalla nauttien urheilujuomaa (tästä on kuva-aineistoa mutta saatavilla ainoastaan harvoille ja valituille) ja sitten päätä tyynyyn.

Sunnuntai aamu valkeni melko viileänä ja sataisena. Sunnuntaina Toivo oli Pamin pöydällä arvostelussa, Kimmo Charlesilla. Toivolle napsahti kehujen kera ensimmäinen serti luokasta 9. Paljon kehuja tuli erityisesti kissan väristä (hot red) ja päästä. TP valinnassa hävisimme sitten Sultsinoiden Empulle.

Charlesin arvostelua jännitin ihan simona. Kimmo hieman jännitti tilannetta, mutta arvostelun edetessä sitten alkoi "avautumaan" ja oli rohkea pikkupoika. Kehuja tuli lähes kaikesta; turkista, päästä, korvista, kuviosta. TP valinnassa oli sitten melkein sisaruksia vastassa, ainakin toinen pennuista (Mirkan kasvatteja) on Kimmon isän Panda veljen Kaapon aikaansaannoksia :). Meikäläisellä kädet vatkas siihen tahtiin, että Charles  joutui kysymään multa, että täriseekö kissa vai minä xD. Pakko oli myöntää, että minähän se tässä vapajan, jännittää niin kovin. Paljon kehuja saivat kaikki pennut, mutta Charles totesi sitten että hän on ERITTÄIN otettu ja iloinen tämän pienen pojan kuviosta, sellaisesta jota harvoin näkee IV kategorian kissalla. Samoin että tämä pikkumies on varastanut tänään hänen sydämensä, joten on siksi hänen nominointinsa.

Paneelissa oli sitten jännät paikat... Kimmo vastassa Sultsinoiden sama syssi joka Kimmon voitti lauantaina TP valinnoissa. Ja kuinkas sitten kävikään?! Äänet tasan ja Satu Hämäläinen ratkaisemaan.. tässä vaiheessahan mä en enää pystynyt kauheesti katsomaan. Riemu repesi, kun Satu sitten äänesti voiton Kimmon hyväksi <3. Myöhemmin vaihdoin pari sanaa hänen kanssaan ja paljon kehuja tuli Kimmon kuviosta, kuulemma ei muista millon viimeksi olisi moista nelosen kissalla nähnyt.

Näyttelyn jälkeen kamat kasaan, lainakissat kyytiin ja kohti kotia. Vettä tuli kuin aisaa Jyväskylän kohdalla, ennemmin ois kannattanut se etappi matkustaa veneellä!! Yöllä kotona, lainakaverit palautettuna oli kiva painaa pää tyynyyn ja aloittaa viikon loma.

Ja mullahan ei sitten ole noussut keltainen neste päähän Kimmon takia :) Hän on mun oma kasvatti ja tulee jatkamaan isänsä jalanjäljissä siitoskollina. Kun oma kasvatti voittaa edes kerran, niin se tuntuu oikeesti tosi hyvältä. Ja pakko myöntää, että en olisi edes itse uskonut kuinka uskomaton kuvio Kimmolle tulee <3.

Sitten muutama kuva "Kivimiehestä"








2 kommenttia:

Et voi kommentoida anonyymisti