Eli, vaikka aluksi tuntu erittäin nihkeän nahkealta lähteä Tanskanmaalle kisaamaan WW'13 näyttelyyn niin näin jälkikäteen voin sanoa, että ois harmittanut jossen ois lähtenyt Ähvän kanssa matkaan.
Onnekseni minut sekä leppakkolapsi mahdutettiin turkulaiseen kyytiin joka suuntautui torstain yölaivalla Tukholmaan, siitä perjantaina ajomatka Tukholmasta Göteborgiin, lautalla Fredrikshaveniin ja lopuksi majapaikkaan. Hermot kesti allekirjoittaneella just siihen saakka kun navi neuvoi meidät ensin perjantaina iltamyöhällä väärään paikkaan jossa OIKEASTI ei ollut pystyssä kuin joku vajarakennelma. Siinä sitten sateessa ohjaat auton kääntämistä ja sarvi otsassa vaan nousee :D kyllä se siitä sitten laski illan mittaan.
Lauantai aamuna suuntasimme heti alkurytäkässä näyttelypaikalle. Hieman sai oman kissan häkkiä etsiä mutta löytyi se lopulta. Ei muuta kuin pikkujäbälle verhot paikalleen, ruokaa naaman eteen ja hengaamaan. Näyttelyhalli oli iso, muutamassa hallissa kissoja sekä tuomareita. Alkuseremoniat piti kattoa myös, TIETTY!
Päivä kerkesi venähtää jo pitkälle iltapäivän puolelle kunnes oli Ähvän aika mennä arvosteluun Ad de Brujinille. Itsehän pidän tuomarista paljon, mutta jännitti ihan pirusti mitä hän pojasta tykkää. Ja tykkäshän hän! Arvosteluseteli täynnä excelenttiä *sydän*. Tietysti kyyläsin että mitä muita luokan 11 kissoja on arvostelussa ja harmikseni huomasin että Leen kasvattajan Evan samanvärinen pikkulikka on myös samalla tuomarilla. Oli siellä vielä joku kolmaskin junnu, mutta TP valintaan Ad pyysi nämä kaksi. Kädet täristen pitelin tuota pikkumiestä jolla on miljoona jalkaa ja jossain vaiheessa tuomari nappasi pojan käsiinsä. Jännäpissa meinasi tulla housuun kun siinä katseli ja vertaili.. ja miten sitten kävikään! Ad nominoi Ähvän! Minun onnekseni kissan tosiaan oli tuomarin käsissä koska tarinan mukaan mulla oli silmät pyörähtänyt päässä, polvet notkahtaneet ja ONNEKSI "siskoni" Jelena juoksi yleisön joukosta ottamaan koppia kasvattajasta ja toisesta omistajasta. Kyynelsilmin halailimme toisiamme ja havahduinne kysymykseen: haluatko vielä kissankin takaisin. XD
Loppupäivä lauantaista olikin varsinaista "sakkaa", aika onnenhuumassa oltiin. Illaksi suunnattiin hotelliin, syömistä, juomista ja yhdessäoloa. Aika vähille jäi mulla yöunet sillon...
Sunnuntaina jännitysmomentilla näyttelypaikalle. Neloskissat olivat paneelissa tokana. Kädet täristen pusuttelin pikkupojan ja vein sen paneeliin. Tottahan on, että itse en pystynyt edes seuraamaan näytöltä miten jäbä käyttäytyy mutta kotoa tuli livestreamin seuraajilta viestiä että MITEN HIENOSTI SE ESIINTYI! Ääni ei paneelissa tullut muille kuin voittajalle, mutta eipä haitannut! Kun Ähvä tuli kehräten assarin kanssa paneelista, on se hirmuinen palkinto, kuinka hienosti se jaksoi sellaisen höykyytyksen.
Sunnuntaina suuntasimme sitten heti näyttelyn jälkeen satamaan, lautalla yli ja yötä vasten kohti Tukholmaa. Allekirjoittanut oli niin väsynyt kaikesta että veti sikeetä koko matkan :D tästä on myös todistusmateriaalia :D
Maanantaina illalla saavuimme Turkuun josta ajelin sitten vielä kotiin hissukseen, osa kun Turun motarista oli laitettu ainostaan kaksi kaistaiseksi.
ISO kiitos kaikesta kuuluu rakkaalle kissanhoitajalle joka mahdollisti reissun! Samoin siskolleni Jelenalle joka oli hengessä enemmän kuin mukana! Sekä tietysti matkaseuralle :D
JA Ninalle, Ähvän toiselle omistajalle joka on antanut pojalle sen parhaan kodin sekä mahdollistanut sen, että voin jätkän kanssa reissata silloin kun Ninalle ei sovikaan. Et tiedä kuinka magee fiilis se on, tosin oisin tietysti toivonut että Ninakin olisi voinut olla mukana paikan päällä, ymmärrän millainen tunne on odotella kotona viestiä siitä miten menee :D. Olet kultaa!
Ja sitten kuvasaastetta!
NÄILLÄ LÄHDETTIIN!
TÄMMÖINEN LAUANTAINA SAATIIN
MEIDÄN "TIIMI" ALLEKIRJOITTANUT, LONE JA JELENA
LUUSERI PANEELIN JÄLKEEN, HYMY IRTOO SILTI :D
POSE :D
TÄMMÖNEN TUOTIIN KOTIIN!
KESKIMAAN HOBBIT FOSCO JW SYS n 03
WW'13 NOMINATION IN CLASS 11
Uusi yritys... kun kyynelsilmillä ei eka kerralla onnistunut. :) ♥
VastaaPoistaKultaa on kasvattaja, joka tällaisia aarteita luottaa toisen kotiin. ♥
Itse olen onnellinen, iloinen, ylpeä ja kiitollinen yhteisistä karvalapsista; menestyksestä riippumatta. Ja kun sitä kohdalle osuu, häpeämättömän & käsittämättömän onnellinen siitäkin!!
Kiitos kuuluu kaikkinensa kasvattajalle; minähän vain nautin työn, vaivannäön ja päätösten lopputuloksista!
♥ ♥ ♥