WW Poznan Vol 4.

Lauantai aamuna heräilimme sitten kukonlaulun aikaan ja pakkailimme kissat sekä kimpsut että kampsut autoihin ja suuntasimme kohti näyttelypaikkaa. Okei, oli siellä sitten sitä jengiä!! Onneksi olimme ajoissa eikä ell tarkkiin ollut kauheeta ruuhkaa; omat kissat siis pöydälle, tarkastavalta elliltä sain kehuja, että onpas komeita pikkumiehiä <3. Sieltä sitten suuntimet kohti hallia (okei, niitä oli kaksi HALLIA, ISOA HALLIA!!) ja ilmottautumaan. Pöydät oli jaettu maittain ja löysinkin pikaisen etsimisen jälkeen SRK- Finland pöydän ja sinne huidoin muutkin matkalaiset saapumaan.

Suomalaiset oli sijoitettua pariin eri kehään, okei, ois ollut ihan kivat seurustella muiden maiden kasvattajien ja omistajien kanssa, mutta toisaalta oli myös kiva, että oli tuttuja naamoja samassa kehässä ja pystyi rauhallisin mielin tekemään hommia assarina (ei järki paljoo päätä pakottanut kun ilmottauduin). Eipä siinä paljon muuta voinut kuin laittaa poikain häkki kuntoon, morotin kaverit ja lähdin käskynjakoon.

Pääassarilta sain sitten tarvittavat varusteet ja tiedon, että toimin sitten lauantaina (normi arvostelu siis ainoastaan lauantaina) islantilaisella Marteinn Tausenilla <3. Marteinillehan olen assaroinut aiemminkin ja oli oikeastaan kiva, että kun tiedossa on näinkin iso show ja hommaa valtavasti, niin tuntee tuomarin jo himppasen paremmin ja voi odottaa ihan mukavaa päivää. Tyyliä assari:


Koko Show:han alkoi sitten melkoisilla avajaisilla... oli tuomareiden esittelyä, pääassarin esittely sekä assareiden lippukulkue. Ylpeänä kuin maaottelussa sain oman maani lippua kantaa!!! Tässä muutamia kuvia:



Tessakin oli paikalla koko Show:n ja paikalla tietysti avajaisissa, kiitos vaan Tessalle näistä:




Avajaisten jälkeen alkoivat arvostelut. Kissojen numerot heijastettiin seinälle, jokaista kuutta tuomaria kohden oli yksi koneenkäyttäjä, joka laitteli ja poisti numeroita. Siinä sai assarina luovia ihmismassojen läpi koneelle numeroita kertomaan. Ei aina naurattanut. Marteinilla oli arvostelussa kolmoskategoriaa, josta mä tiedän todella vähän :). Niinpä aamu alkoi etsiessä kissoja, kuuluttaessa kissoja ja hakemalla kissoja. Jossain vaiheessa meinasi usko loppua, kun kissoja ei kuulunut arvosteluun ja kun kahdessa hallissa on yli 20 kehää, niin lähde siitä sitten kissoja etsimään. Okei, yhden russin jouduin hakemaan häkistä, tuomaan arvosteluun ja viemään takaisin...

Kun kissoja on 1500, muutama puuttuu aamulla arvostelusta tai abs-listan saanti kestää, niin meinaa se itku tulla. Yhdessä vaiheessa me etsittiin ja odotettiin seuraavaa kissaa 15 min päydälle, kunnes saatiin tietää, että se on abs ja juoksin sitten hakemaan Terhin kissaa arvosteluun. Kun alettiin olemaan Egyptin Mau-kissojen kohdalla, alkoi homma vihdoin rullaamaan. Kissat tulivat arvosteluun suht jouhevasti ja tuomari pääsi vielä syömäänkin :). Itse yritin etsiä Repen kasvattajia joita en kuitenkaan silloin löytäny, palloilin katsomassa että milloin omat kissat menee ja touhusin kaikkea muuta kuin söin.

Noooh, menihän se sitten melkein reisille... yhtäkkiä huomasin, että voihan peehana, Panda on menossa seuraavana pöydälle!! Ei siinä muuta voinut kuin pyytää joku tuuraamaan omalle tuomarille ja juoksin hullun lailla hakemaan Pandaa. Kyllä mä nauruun repesin kun pääsin paikalle ja näin että Outi on jo vetämässä Pandaa ulos häkistä :D :D olis Outi toki saanut sen arvosteluun viedä, mutta kun kerkesin paikalle niin pakkasin pojan boxiin ja säntäsin argentiinalaiselle tuomarille.

Panda siis hänellä heti Raunon jälkeen.. ja joo, olihan se mukava arvostelu :). Tuomari tarkasteli Pandaa ja huokaili, että onpas hieno kissa. Kirjoitteli arvostelusetelin ja sanoi: jos hänen tarvitsee joku huono puoli tästä kissasta löytää, on se hieman heikko leuka, jota saisi olla enemmän :D :D muuta poika oli exelenttiä, tietysti pikkasen lisää kokoa sun muuta, mutta kuulemma todella upea ja lupaava kissa. Odottelimme sitten paikalla, koska mustia bicoja oli 3 kappaletta, Panda, Rauno ja joku naaras(ko). Okei, valinta käytöön Raunon ja Pandan välillä, mutta kun Rauno on kokenut MIES, niin hän pokkasin BIV:n taskuunsa. Jälleen kerran pahoitteluja tuomarilta minulle, mutta kyllä mä tiedän että Panda on teini-mies ja sen itsetunto ei just nyt oo ihan vielä kohillaan eikä se halua itseään kunnolla esittää. Joten yhtään ei harmittanut, Rauno kun lunasti BIV voitollaan itselleen vielä DVM-tittelin, miljuunasti IsiSaukolle onnitteluja <3. Niinpä Pandan reissu katkesi siihen, mutta taskuun saatiin eka serti luokasta 3.

Kepposen vuoro oli ihan himppasen myöhemmin samaisella tuomarilla. Vastassa Teppoa oli toinenkin 11 luoka uros, joten arvostelun jälkeen kisasimme vielä EX tuloksesta. Joo, onhan sillä Tepolla pikku pomppu nokassa ja tollanen joulukuusi häntä, mutta itse olen siihen tyytyväinen. Joiltain osin tuo toinen junnu uros oli sitten parempi, eli meille napsahti EX2 tulos. Ei kyllä harmittanut, koska Teppo käyttäytyi taas tosi hienosti, maailmanomistajan elkein ja pussaili tuomaria ja koitti sitä parhaimman kykynsä mukaan hurmata. Niinpä pojat saivat sitten loppupäivän lepäillä häkissä kun mamma paino hommia. Olipa poikia käyneet muutamat ihailemassa, kiva kuulla.

Marteinin TP valinnassa näkyi sitten tuttukin naama :). Terhin Tessa oli siis ollut arvostelussa Marteinilla ja TP valintaankin se kutsuttiin. Siinä Terhi sitten patsasteli Tessan kanssa, kun Marteinn luennoin kolmosen kissoista. Olisittepa nähneet Tepan ilmeen kun vihdoin tuomari sanoo, että kaikin puolin hänen paras naaraansa on tämä Rexi :)))). Kyllä siinä oli itku silmässä niin Tepalla kuten mullakin. Hienoa Tessa!!

Tosiaan kun arvostelut olivat ohi, tokaisinkin Marteinille, että olipas päivä, jossain vaiheessa kun teki mieli vaan istua lattialle ja alkaa itkemään. Kun ihmiset eivät tule ajallaan kissojen kanssa arvosteluun, niin on aikasta rankkaa ravata pitkin halleja etsimässä niitä kissoja, aivan HORROR fiilis!! Mietin kahteen kertaan, että oonko mä vaan paska assari, vai sakkasko homma kissojen omistajien puolelta. Sain kuitenkin tosi kivan assari-arvostelun, kyllä sydäntä lämmittää kun semmoinen on nyt WW-näyttelystä takataskussa (joo ja kiitos kaikille avajaisissa hurranneille).

Samalla törmäsin Marteinin päydän ääressä Repen kasvattajiin, jotka kutsuin katsomaan poikia ja joille mulla oli pikkuiset tuliaiset Suomesta annettavana. Pääsin myös näkemään Renatan ja Gabin Garlandin nyt isompana poikana, ihan pikkaisenahan olen sen ensimmäisen kerran nähnyt kun Reijaa kävin hakemassa, hieno poika siitä on tullut ja miten kaunis sen kilpparivalkea emo onkaan <3. Kerkesimme tosiaan pikaisesti muutaman sanan vaihtamaan, harmi ettei aikaa ollut sen enempää.

Kun arvostelut oltiin saatu päätökseen, pakkasimme tavarat ja suuntasimme kohti majapaikkaa. Erinäisten pikaisten toimitusten jälkeen osa porukasta oli juhlatamineissa valmiina illalliselle lähtöön. Siellä sitten venähtikin pikkutunneille, joten kovin montaa tuntia ei kerennyt unta ottaa ennen näyttelyn pääpäivää, sunnuntaita...