torstai 10. marraskuuta 2011

Poznan WW Vol 1.

Niin se sitten oli edessä, elämäni ensimmäinen WW näyttely ja matka kohti tuntematonta.

Mulle matka periaatteessa alkoi jo maanantaina kun kävin hakemassa Tepposen hoteisiini Aleksin ja Henrin luota, pojat kun päästivät Kepposen seikkailemaan kasvattajamamman kanssa suureen maailmaan, iso kiitos siitä.

Tiistain sain kinuttua vapaata töistä, joten siivoilin, pakkailin, siivoilin ja kirjoitin ohjeita mummalle ja papalle, että mitä tehdä kun olen oikeesti viikon poissa kotoota. Illemmalla sain sitten kaikki kamat läjään, vietin muutaman tunnin Tuhman kanssa, jonka kanssa keksimme parhaimman läpän pitkään aikaan.. saattoi hieman aiheuttaa kummastusta päivitys Facekoobissa:

Helsinki-Vantaa ja kylmä olut!! Puolassa on kylmää, otimme äkkilähdön lämpimään turkkiin!! Pitäkää kivaa ja tsemppiä!! Terkuin Suvi ja Hanna. Soon moro!!

Hih hih, kyllä me Tuhman kanssa naurettiin :). Mutta tosiasiassa mähän pakkailin ja löin URKin näyttelyn kissoja koneelle aamuyöhön, kärsin veemäisestä migreenistä, nukuin aina pari tuntia ja touhuilin. Kello soitti sitten varmaan puol viiden aikaan, jolloin kannoin kamat ja kissat Fabioon ja ajoin hopeanuoleni Rappiokartanon pihalle. Jännitysmomentteja aiheutti yksi sininen vintiö, joka päätti karata kartanosta ja kirmasi pitkin pihaan. Vihdoin ja viimein saimme sen kiinni, saimme pakattua sisälle kartanoon, kamat vaihtoivat autosta toiseen ja Ville heitti hieman väsyneen parin laivasatamaan.

Siellä sitten vaihdoimme kissat ja kamat Mariannen ja Jounin autoon ja päästelimme Biimerillä laivaan. Onneksi olimme varanneet buffet-aamiaisen, joten käytiin tankkaamassa massut täyteen evästä, Tuhman kanssa hakemassa matkajuomaa ja pikkupikku evästä.. nähtiin aamulla myös muuten ystävämme Pohjanmaan Batman, jonka kuva-antia on nähtävissä Fanisivustolla Facebookissa.

Tallinnassa tankattiin autot täyteen menovettä ja matka jatkui kohti Latviaa ja Kaunasia. Allekirjoittanut veteli sikeitä suurimman osan matkasta, välillä heräsi ja viipotti pitkin tienlaitaa housut kintuissa ja sätkä huulessa puskapissalla, ettei tarttenu pidemmäksi aikaa pysähtyä taukoilemaan. Väilllä myös tartuimme takapenkillä lempijuomatölkkiimme; hapotettuun omenamehuun ;). Eipä sekään setti tosiaan pitkälle kestänyt.

Matkalla pysähdyttiin Riikan puolella maistelemaan Hesburgerin herkkuja (siis vakkaripaikka aina Riikaan suuntautuvilla reissuilla) ja posoteltiin Kaunasiin. Tehotiimi oli löytänyt mahtimajoituksen, paikka ei ollut helpoin löytää, mutta ai että mitkä huoneet!! Sain poikien kanssa iso penthousen käyttööni ja pojathan olivat riemuissaan kun pääsivät puutuneita koipia verryttelemään pitkän matkan jälkeen. Välillä yöllä heräsin joko Panda tai sitten Teppo kainalossa, itsehän en jaksanut illalla enää syömään lähteä, vaan kuuman suihkun kautta painelin vällyjen alle.

Torstai aamu valkeni erittäin kirkkaana ja kalsana, aamupalan kahden auton retkikuntamme nautti Kaunasin kahvilassa, jonka jälkeen pakkasimme auton ja suunnistimme kohti Puolaa ja Poznania...

Matka jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Et voi kommentoida anonyymisti