torstai 12. huhtikuuta 2012

Eleat ja pohdintaa

Isommat likat alkavat olemaan kohta muuttokunnossa. Tokat rokotukset saatu, vielä pitäisi emännät siruttaa. Sen verran kiukkusta porukkaa, että parempi siruttaa toisella kertaa :). Kaikki tutkinnan jälkeen virheettömiä kakaroita.

Elea pentueesta omaa kotiaan etsii vielä pippurinen Jelena-riehuriitta, joka varmasti jonkun kodin laittaisi hyrskyn myrskyn. Mitään näyttelypakkoahan Jelenalla ei ole, mutta mukavahan sitä olisi näytelmissä nähdä, tosi kaunis bico kun on isänsä tapaan.


JELENA
vielä omaa kotia vailla!


TARJA
Varattu



MEEMU
Varattu



MAARIT
Varattu



Erään blogin innoittamana aloin itsekin pohtimaan omaa kasvatustani. Tällä hetkellä takana on 5 pentuetta: yksi kehittymättömien keuhkojen takia kuollut pentu, yhdellä kehittymishäiriö sydämessä, yksi kuolleena syntynyt pentu, yksi knikkihäntä ja nolla napatyrää. Ihan kivasti siis.

Sijoituksessa asuu yksi uros sekä kaksi naarasta. Kotona kissoja. Olen miettinyt, että jatkossa kun mietin ja etsin kollia, niin hankin sen kotiin asumaan. Aina kun saattaa tulla eteen tilanne, että sijoituskoti ei jaksa kollin lallatusta ja merkkailua, eikä sitä voi heiltä vaatiakaan vaikka sopparissa asia olisikin sovittu niin, että mahdollisten ongelmien ilmetessä kolli muuttaa luokseni siksi aikaa että sitä on kasvatukseen käytetty. Minähän en kovin mielelläni kenelle tahansa kollejani anna astutukseen, hyville ystävilleni ja niille keneen luotan ja näkemyksemme kasvatuksesta ovat samoilla linjoilla. En myöskään mainosta kollejani kollilistoilla tai tarjoa niitä aktiivisesti muille. Kysyä saa ja kysyjille vastataan, niinhän se menee.

Tarkoituksenani ei ole kasvattaa mitään BIS kissoja ja tämän kerron aina pennunkyselijöillekin. Haluan siis kasvattaa tyypikkäitä terveitä, hyvin käyttäytyviä, rakastettavia kissoja, olivat ne sitten sohvachampioneja tahi näyttelyssä käyviä kissoja. Aina kerron, että kyseinen pentu mitä todennäköisemmin sertinsä saa jos näin on, mutta mitään muuta en voi luvata, tuomareiden pään sisälle en osaa mennä ja kertoa, että tämä voittaa aina. Nämä ohjeet olen saanut kokeneemmilta ja niitä noudatan itsekin. Jos pentu on virheetön, sen myyn näyttelytasoisen hinnalla, jos kissassa on joku pieni kauneusvirhe; häntäknikki tai liian vähän valkoista tai huono kuvio, on kissa lemmikkitasoinen. Kasvatukseen siis myyn TODELLA nihkeästi :)).

Neuvon ja autan mielelläni, jos sitä kysytään. Mutta kannattaa kysyä suoraan ja varautua siihen että sanon rehellisen mielipiteeni eikä siitä pidä suuttua tai ottaa hernettä nenään. Jos minä en tiedä, voin ohjata sellaisen ihmisen "luokse" joka osaa.

Omassa päässänihän minä näitä mietin, kysyn neuvoa ja kyseenalaistan. Niillä mennään nyt ja tulevaisuudessa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Et voi kommentoida anonyymisti