tiistai 4. lokakuuta 2011

POH-KISsiä ja elämysmatkailua

Tää oli ratkiriemukas reissu, yks oikeesti parhaimmista.

Olimme sopineet matkustavamme tänne kaksin kera Kiukun ja Tuhman, siis varsin pieni poppoo, mutta tavaraa sitäkin enemmän.. majoituimme Maxin ja Tompan majatalossa Pedersödressä (vai mikä sen paikan nimi nyt on) ja matkustimme sekalaisessa seurakunnassa näyttelyyn.

Lähdimme siis matkaan Tuhman kanssa perjantaina iltapäivällä kun sain itseni töistä vapautettua, tavarat pakattua ja kurvattua Tuhman pihaan nappaamaan hänet ja pari kismauta kyytiin.

Ajelimme hissukseen kohti Pohjoosta, matkalla tankaten Fabiota, omaa kupua sekä hengeravintoa. Ajoa säesti pari abyä ja pari nelkkua erinäisin määkäyksin. Alumatka olikin aika herkkua, koska oli vielä valoisaa, mutta loppumatkasta alkoi pikkaisen pelottaa ohittaessamma Kauhajoen ja puukkotehtaan. Tästä juontaakin juurensa sanonta; täällä ei pysähdytä edes liikennevaloissa. Saavuttaessamme määränpäätä, ajelimme kaikenlaista kinttupolkua ensin päällystetystä tiestä hiekkapolkuun, törmäsinne Pohjanmaan Batmaniin (okei, tällä on myös toinen merkityksensä) ja saavuimme vihdoin ja viimein jo illan pimeydessä majataloomme. Luoja kiitos, pässit olivat tuolloin kiinni, toisin kuin parina seuraavana päivänä ;). Eipä siinä, hieman kuulumisten vaihtoa, pari päivän keittoa ja päätä tyynyyn, hovikuljettajamme kun oli saapumassa jo heti aamusella noutamaan meitä Kokkolaan.

Aamulla sitten kamat kasaan ja suurrr, kohti Kokkolaa ja näyttelypaikkaa. Omat kissat tarkastukseen, sturdi kasaan ja elukat sinne, saman rumba sitten Tuhman kissoille. Omani olivat lauantaina arvostelussa Jaana Jyrkisellä, jolle myös assaroin.

Tuloksena tavallisten läpinöiden lisäksi lauantaina, Panda: EX1, CAGCIB, NOM, BIS ja Teppo: EX1, BIV. Eli ihan muksastihan se meni koko päivä. Paneelissa sain kantaa taas erinäisiä ihania kissoja, näistä mainitakseni ihanat abyt ja Herkku-miehen <3.

Näyttelyn jälkeen pakkasimme kissat autoon ja suuntasimme majataloon vaihtamaan nättiä päälle, illalla kun oli tarkoitus ruokailla hyvässä seurassa ravintolan puolella. Sinne siis päädyimmekin, mukana sekalaista sakkia PIROKin toimihenkilöistä URKin johtajaan ja orjaan. Voin sanoa, että nauru siinä pöydässä raikasi niin että taisi kuulua viereisiinkin pöytiin. Ruokailun jälkeen väsyneimmät suuntasivat kohti hotellia, me päädyimme vielä drinksulle baariin, jossa allekirjoittanut tienasi bensarahat laulamalla karaokea :) Taidettiin me sitä radio-karaokea vetää kotimatkallakin ;).

Sunnuntai ei poikennut juuri millään tavalla lauantaista, pojat taas samalla tuomarilla (molempina päivinä siis kaikki IV kissat yhdellä tuomarilla) eli Jörgen Billingillä, jonka assarina toimin. Panda sai kehuja ja tuloksen EX1, CAGCIB Teppo samoin kehuja ja tuloksen EX1. Ja minä assaritodistuksen jossa lukee "She's a perfect steward" :)) että ei pöllömmin.

Paneelissa sama rumba, kantelin kissoja jos minkälaisia, abyista Viertolan kasvatti Rane Rantapallo saavutti JW tittelin!!! HYVÄ Rane!! Minulla on ollut ilo kantaa tätä nuorta poikaa lähes jokaisessa näyttelyssä mihin se on osallistunut, sen ensimmäisessä ja viimeisessä junnuluokan näyttelyssä, mistä tuo JW titteli kopsahti! Muitakin ihania abyja kantelin ;: Ja Herkku-herran <3. Tuhmakin veti assaroinnit mallikkaasti molempina päivinä ja paneelissa kanssa.

Paneelin jälkeen pakkasimme kimpun ja kampsut, matkasimme majataloon pakkaamaan Fabiota kotimatkaa varten ja Nokimäen emännän saattelemana pääsimme tutustumaan Pietarsaaren nähtävyyteen Korv Göraniin ja sen herkkuihin. Pimenevässä illassa, hyvässä seurassa, naaman edessä höyryävä megalomaaninen kasa kebabbia, näyttää elämä oikeesti aika positiiviselta :). Nokimäen emäntä hyvästeli meidän kotimatkalle ja suuntasimme isompia teitä pitkin kohti etelää.

Sanotaanko näin, että koskaan mikään paluumatka ei ole ollut niin jännittävä kuin tämä.. muutama kymmenkunta kilometriä matkattuamme kohti etelää meinasimme sitten pamauttaa hirveen!! Onneksi Tuhma oli valppaana ja minulla Fabion renkaissa sen verran vähän vauhtia, että kerkesimme auton vauhtia hiljentämään eikä kosketusta tullut. Hengenlähtö taisi olla kuitenkin aika lähellä. Loppumatkan ajelimmekin sitten varovasti ja hissukseen, naukkaillen Batterya, kahvia, nauraen Tampereella loppuneelle höyrymakkaralle, mitäs muuta :)

Kiitos Tuhmalle taas loistoseurasta, KiTu hakee vielä suuntalinjojaan, mutta kyllä se siitä. Pohjanmaan Batman on kyllä niin paras, kiitti Tarja vinkistä ;). Maxi; ensi kerralla pidetään eläimet kytkettynä :)

Ohessa muutama kuva Varisen Leenan ottamana:

"Killer Panda"



"Ei oo helppoo olla hyvännäkönen tuumaa Teppo"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Et voi kommentoida anonyymisti