Odotus on päättynyt

Eilen illalla se Show sitten alkoi.. Koko sunnuntain odottelin, josko jotain tapahtuisi, lauantaina yöllä kotiin tullessa kun meininki oli melkein aikaisemman kaltaista.

Sunnuntai-iltana ensimmäisenä tuli limatulppa, siihen mennessä Yumi oli jo penkonut sturdia mullin mallin ja chillannut. Tulpan tulon aikaan ilmoittelin Terhille, että nyt saattaa alkaa tapahtua. Terhi sännähti paikalle pitämään seuraa sekä minulle, että Yumille :)

Noin yhdentoista aikaan illalla syntyi ensimmäinen kakara, musta itämainen tyttö. Kutsumanimeltään tästä lapsesta tuli Kiukku. Muutaman tunnin odottelun jälkeen syntyi ruskea tikettityttö, kuolleena valitettavasti. Kaikista Terhin elvytystoimenpiteistä huolimatta pikkuprinsessaan ei saatu enää liekkiä puhallettua, se oli jo siirtynyt sateenkaarisillan toiselle puolelle. Muutama tunti taas odottelua, kunnes näin, että jotain takatassun tapaista pilkottaa. Ei muuta kuin kiinni, Yumin tsemppasin ponnistamaan ja yhteisvoimin saimme ulos perätarjonnassa olevan, nyt ruskeatäplikkäältä näyttävän tytön, Rangaistuksen. Viimeisin lapsonen syntyi sitten aika nopsasti heti täplyn jälkeen ja tänään aamulla katsottuna ja neuvoa kysyttynä näyttäisi suklaakilppari tytöltä, nimenä hänellä on Tuhma.

Oletin, että massussa olisi ollut vielä joku, mutta tunnusteltaessa ei mitään enää tuntunut, joten ne lapset olivat sitten siinä. Painoa Kiukulla oli 99g, Rangaistuksella 104g ja Tuhmalla 102g. Eli ihan hyvänkokoisia lapsia ja illalla jokainen löysi jo tissille. Eli pari tuntia unta kuulaan ja hommiin.

Viimeöisen uurastuksen uuvuttamana mietin, että onko tässä mitään järkeä. Terhin kanssa ensin naurettiin, että jotkut ne viettää sunnuntai-iltaa kyttäämällä kissojen hanureita :). Mutta, mutta.... kun jotain niinkin raastavaa tapahtuu, kuin pennun menettäminen tai huoli emosta niin miettii, että miksi, miksi sitä kissoja kasvattaa. Parit kyyneleet eilen tirautin, koska niin paljon minua harmitti pienen puolesta (joo, saa sanoa, että itse olen valintani tehnyt, mutta silti), kaunis neiti se olisi ollut.

Aamulla kuitenkin terhakkaat pikkuprinsessat, Keskimaan TigerLilyt nostattivat hymyn huulille ja Yumi mammakin oli jo täysissä voimissa. Hänelle tarjoiltiin aamupala lapsivuoteeseen :)

Iso kiitos kaikesta kuuluu Evelle, jolle alkuillasta viestitin, Kiltille, joka pysytteli hereillä ja kyseli kuulumisia FB:n kautta, Tuhmalle, joka oli päivystänä apukätenä ja Erityisesti Rangaistukselle, joka jaksoi tsempata sekä mua, että Yumia. Ymmärsi kuinka yhden pennun menetys sattui ja antoi mulle tilaa surra sitä. JA että jaksoi viimeiseen saakka yrittää elvyttää pientä.

Tästä eteenpäin sano mummo lumessa, josko pienten tirsojen jälkeen fiilis olisi paljon korkeammalla :)

Pennuista tulee siis Keskimaan TigerLily C-Pentue, viralliset nimet keksitään jahka keretään.