Tänään täyttyi rajapyykki 4 viikkoa. Jotenkin en edelleenkään tajua, että ne voivat olla jo niin kamalan isoja. Viime viikon lopulta saakka pennut ovat opetelleet "velli-ruokaan" siis babycatiä, kermaviiliä ja keltuaista tai sitten vaihtoehtoisesti jauhelihaa. Tosi hienosti ovat ruokaa maistelleet, pari osaa jo syödä lautaselta, eli tajusivat sen syvimmän tarkoituksen, että sen vuoksi se lautanen on aitauksessa ja sen vuoksi siinä ruokaa, että siitä syödään. Paria edelleen syöttelen sormesta, mutta kukaan ei puistele päätään ruualle.
Edessä alkaa olla siis "potta-harjoitukset" eli huomenna viimeistään ilmestyy aitaukseen pari pottaa, josko niihin alkaisi tie löytymään. Nyt kun on kaksi "pyllynpyyhkijää" ollut.
Aivan ihania, ihania lapsia, aitaukseen kun menee istumaan, niin ei aikaakaan kun vähintään kolme istuu sylissä, joku kiipeää selässä tai huutaa vieressä <3 Ei voi ymmärtää, miten nämä sen sydämen niin totaalisesti varastavat. Mitäs jos pitäis kaikki? Ei vaan, näillä näkymin harlekiini poika jää kotiin :D
Angol OSH n 02 Male
Arthion OSH n 03 Male
Alyan OSH n 03 Male
Ainion OSH n 03 Male
Arandur SIA n Male
Viime viikon sunnuntaina, Eryn näyttelystä Mirkan luokse lähti ihana kilpparitiketti tyttömme Yumi. Prinsessa on ollut minulle todella tärkeä, rakas, ihana, jumalainen (niinkuin tietysti kaikki muutkin)ja hetkellinen eroaminen prinsessasta tekikin kipeämpää kuin ajattelin. Itku tuli joo, kova ikävä koko ajan, mutta olen saanut jo uutisia, että Yumi pärjäilee hienosti ja saa uusi ystäviä. Kiitos Mirka kun pidän prinsessastamme niin hyvää huolta <3 Pian PumpaPampalau nähdään. Mamma tykkää sinusta kovasti <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Et voi kommentoida anonyymisti